Lähilankaa
Minulle on tärkeää, että raakavilla tulee läheltä. Ostan raakavillan Itä-Uudenmaan lampoloista, ja haluan käyttää sitä villaa, jota heillä on. Lähilampoloista löytyy suomenlampaita, gotlanninpässejä, texel-rotuisia lampaita ja kainuunharmaita. Suomenlampaan villa on hienolaatuista ja haluttua villaa kehräämiseen. Texel -rotuiset lampaat taas ovat lammastilan tuotantoeläimiä, joiden villa ei ole perinteisesti ollut kehräämisessä mikään perusmateriaali. Kuitenkin kaikki lampaat keritään kaksi kertaa vuodessa ja villaa kertyy huimat määrät. Halusin kokeilla texel -villan kehräämistä, ja siitä syntyi lankaa mm. rannekkeisiin ja hailuotolaiseen villapaitaan. Erirotuisten lampaiden villaa karstamyllyssä sekoittamalla syntyy pehmeää, käyttökelpoista lankaa.
Pikkukehräämön villa lämmittää
Pesen raakavillan käsin pienissä erissä. Pidän lämpötilan alhaisena, jolloin villan lanoliini jää jäljelle villaan. Tarvittaessa laitan ensimmäiseen pesuveteen ekologista villapesuainetta. Villa kuivuu huoneenlämmössä muutaman päivän ajan, ja on valmista karstattavaksi. Karstaaminen tapahtuu käsin pyöritettävässä karstamyllyssä. Tässä kohtaa villalaadut voi sekoittaa keskenään sopivan lopputuloksen saamiseksi. Karstamyllyssä kuidut asettuvat samaan suuntaan, ja saatan pyörittää villan myllyssä useampaan kertaan. Karstatusta villahahtuvasta tai hahtuvalevystä voi repiä pienempiä ”lepereitä” kehräämiseen.
Kestävä kehitys ja eettisyys
Suomalaista villaa joutuu joka vuosi hukkaan. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa tuotetusta villasta päätyy hyötykäyttöön vain alle kolmasosa. Loput villasta päätyy jätteeksi. Haluan pieneltä osaltani olla mukana talkoissa suomalaisen villan puolesta. Suomeen tuodaan vuosittain tonneittain villaa ulkomailta.
Suomalaisten lampaiden villasta tehdyn langan valikoimat ovat markettien lankahyllyissä ja tavallisissa lankakaupoissa valitettavan pienet. Onneksi kotimaista alkuperää olevaa lankaa saa ostaa monesta nettikaupasta ja suoraan tiloilta! Silloin myös tietää, että eläimiä on kohdeltu hyvin. Epäkohdat kuten mulesing ja eläinten huono kohtelu ovat arkipäivää joidenkin maiden villantuotannossa. Kotimainen villa on ekologisempi ja eettisempi vaihtoehto, ja sen hiilijalanjälki jää verrattoman paljon pienemmäksi ulkomaiseen verrattuna.
Kaikesta villasta ei ole kaikkeen, eikä kaikesta langasta
Jos haluat neuloa villasukat, Pikkukehräämön 100% villalanka ei ole oikea vaihtoehto. Se ei sisällä muovia tai mitään ylimääräistä, joka vahvistaisi lankaa kestämään villasukissa. Olen kuullut, että esiäidit laittoivat kantapäitä neuloessaan omia pitkiä hiuksiaan langan mukaan vahvistukseksi. En tiedä, toimisiko kikka oikeasti?! Pikkukehräämön langasta voi neuloa huiveja, puseroita, rannekkeita ja lapasia, ihanasti lämmittävät yösukat tai vaikkapa vauvan sukat.
Jos haluat neuloa täydellisen sileää neulepintaa, käsinkehrätty lanka ei ole oikea vaihtoehto. Täydellisen sileä neulepinta syntyy konekehrätystä langasta. Käsinkehrätyn langan paksuus voi aina hieman vaihdella ja se näkyy sileässä neuleessa. Suoraan lampolasta ostettu raakavilla sisältää pidempiä ja lyhyempiä kuituja eikä myöskään ole konemaisen tasaista. Kuitua käsitellessä joutuu miettimään, kuinka helppoa kehrättävää haluaa ja mikä osa raakavillasta päätyy kompostiin. Käsinkehräyksessä villasta pystyy kuitenkin hyödyntämään suurimman osan eikä hävikkiä synny yhtä paljon kuin koneellisesti lankaa tuotettaessa. Pikkukehräämön kehruuvilla on käsitelty niin, että sitä olisi helppoa kehrätä.
Kasvivärjäys on ekologinen tapa värjätä lankaa. Siihen löytyy paljon ohjeita netistä ja värjäyskursseja järjestetään mm. kansalaisopistoissa. Pikkukehräämön Valkoinen sopii hyvin värjäämiseen. Jokainen värjäyskerta tuo erilaisen tuloksen ja palkitsee kokeilijan. Ainekset värjäykseen löytyvät kotipihasta tai metsästä. Villaan jää pehmeän utuisia värisävyjä.
